Joukkokantelu

Toimitimme 22.12.2020 eduskunnan oikeusasiamiehelle joukkokantelun koskien kipupotilaiden huonoa hoito- ja lääkitystilannetta Suomessa. Joukkokantelussa oli lähes 1000 osallistujaa, kiitos!

Saimme viikolla 4/21 tiedon, että joukkokantelumme on jo otettu käsittelyyn.

Alla on joukkokanteluteksti.

JOUKKOKANTELU

Kantelu koskee kipupoliklinikoiden, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintaa liittyen kipupotilaiden hoitoon.

Suomessa on noin 300 000 vaikeasta kroonisesta tai invalidisoivasta kivusta kärsivää potilasta. Heidän joukossaan on useita tuhansia, jotka jäävät kokonaan vaille hoitoa tai lääkitystä. Osa heistä kokee terveydenhuollon ammattilaisten taholta kiristystä tai uhkailua liittyen kipulääkitykseen. Hoitoa vailla olevat ja ahdingossa elävät kipukroonikot eivät usein kykene pitämään puoliaan ja kokevat jäävänsä yksin. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä totesi vuonna 2017 kivun hoitoon käytettävissä olevat resurssit hoidon tarpeeseen nähden riittämättömiksi ja hoidon saatavuuteen liittyvän suuria alueellisia eroja. Asiantuntijaryhmän laatimassa toimintasuunnitelmassa vuosille 2017–2020 esitettiin toimenpiteitä, joilla luotaisiin yhdenvertaiset, potilaslähtöiset ja laadukkaat palvelut kivun monialaiseen ja moniammatilliseen hoitoon. Vuoden 2020 päättyessä muistion esitykset eivät ole toteutuneet (Sosiaali-ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:4, linkki aukeaa uuteen ikkunaan).

Kivunhoitolääketieteeseen erikoistuneita lääkäreitä on aivan liian vähän, hoidon saatavuudessa on alueittain suuria eroja, hoito-ohjeet eivät aina ole käytössä, ja hoitoketjuja ja koulutusta puuttuu. Varsinkin lääkkeettömien menetelmien saatavuus on paikoin olematonta, ja osaaminen on vaihtelevaa.

Lääkehoidossa kipupotilaita rinnastetaan usein päihdepotilaisiin ja lääkkeiden väärinkäyttäjiin. Potilaita kohdellaan kaavamaisesti, erityisesti kipupoliklinikoilla. Esimerkiksi Tampereen kipupoliklinikka on kieltäytynyt ottamasta vastaan tai hoitamasta kipupotilaita, joilla on käytössä opioidilääkitys. Kipupotilaiden tulee purkaa lääkitys ennen kuin he voivat saada apua kipupoliklinikalta. Kuitenkin juuri lääkityksen purkaminen ja säätäminen tai aloittaminen on erityistä kivunhoidon asiantuntemusta ja tukea vaativa prosessi, jollaisen tulisi olla kipupoliklinikan vastuulla.

Useat tahot ovat omiin epävirallisiin linjauksiinsa nojautuen kieltäneet tai purkaneet potilaalta toisaalla pitkäaikaisessa ja asiantuntevassa hoitosuhteessa kauan kokeiltuja ja säädettyjä lääkityksiä. Esimerkiksi kipupotilailta on purettu toimivat opioidilääkkeet perustelulla, että niitä tulisi käyttää vain syöpäpotilaille. Näin yksioikoinen asia ei tietenkään ole. Tuhannet kipupotilaat elävät nyt kuitenkin jatkuvasti siinä pelossa, että heiltä viedään toimivat lääkkeet (laki potilaan asemasta ja oikeuksista).

Olennaista kipupotilaan hoidossa on yksilöllinen hoidon suunnittelu ja toimiva hoitosuhde. Jo ennen koronapandemian esiintymistä syntynyt hoitovelka kuormittaa terveydenhoitoa kaikilla sektoreilla, mutta resurssien kohdentamisessa kroonisesta kivusta kärsivät jäävät kuitenkin helposti helpommin hoidettavien jonon jatkoksi. Kroonisesta kivusta kärsivien lukumäärä ei hoitamalla vähene. Itse kivusta kärsii aina vain ihminen – yksin.

Kipupotilaat ovat heitteillä, kun mikään taho ei ota hoidosta kokonaisvastuuta tai hoitoon pääsyyn sisältyy jokin kohtuuton ehto, kuten aiemman lääkityksen ennalta lopettaminen. Kipupotilailla ei myöskään ole kipujen pahenemisvaiheessa mahdollisuutta hakeutua asiantuntevaan hoitoon. Kipupoliklinikoille ei saa yhteyttä, ja terveyskeskuspäivystyksissä on usein riittämätön tieto-taito hoitaa pitkäaikaisista kroonisista kivuista kärsiviä potilaita (laki potilaan asemasta ja oikeuksista).

Joillakin kipulääkäreillä on tapana kieltää muita terveydenhuollon yksiköitä muuttamasta potilaan lääkitystä ja ylipäätään osallistua potilaan hoitoon. Tästä seurauksena esimerkiksi kyseisten lääkärien lomien aikana potilaat ovat olleet ilman myös akuutteihin sairauksiin tarvittavia lääkkeitä (terveydenhuoltolaki). Hoitoa tai lääkitystä vaille jättämistä on muutenkin saatettu perustella toisen tahon (keskussairaala, Kela ym.) ”määräyksillä”.

Kipukroonikot ovat kokeneet myös kipujen vähättelyä ja mitätöintiä. Ainoa apu päivystyskäynneiltä on esimerkiksi ollut ohje kirjoittaa kipu sanoiksi paperille ja sitten rypistää tuo paperi ja heittää kipu roskikseen. Erikoissairaanhoidossa on saatettu kipukroonikoille sanoa, että tv:n katselu, musiikin kuuntelu tai kissavideot toimivat yhtä hyvin tai paremmin kuin kipulääkkeet. On myös väitetty, että kivut johtuvat lapsuuden traumoista ja tarjottu avuksi jumppapalloa. Kovista kivuista kärsivät potilaat, joilta viedään lääkitys, kokevat tällaiset tilanteet epätoivoisina (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä). On ilmeistä, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisessa on lääkkeettömien hoitojen suhteen vakavia puutteita. Monia esimerkkejä on vaikea erottaa niin sanotuista uskomushoidoista.

Kipupotilaalla on oikeus yksilölliseen ja häntä parhaiten auttavaan hoitoon, jonka päämääränä on kipujen lievittäminen ja parempi arkielämässä selviytyminen. Tämä oikeus toteutuu Suomessa huonosti tai ei ollenkaan. Joukkokantelun allekirjoittaneet toimivat yhteyshenkilöinä.

Helsingissä 22.12.2020

Sirpa Tahko ja Päivi Vaarakallio

Joukkokantelu-projektin alku

Olen ollut yhteydessä eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian terveydenhuollon esittelijäneuvokseen. Olen kertonut hänelle kipupotilaiden huonosta hoito- ja lääkitystilanteesta Suomessa. Esittelijäneuvos oli osin jo tietoinen vallitsevasta tilanteesta.

Saimme toimintaohjeeksi tehdä joukkokantelun. Olen laatinut Päivi Vaarakallion kanssa kantelutekstin ja keräämme mahdollisimman monta nimeä kanteluun. Nimet jäävät ainoastaan meidän ja esittelijäneuvoksen tietoon.

Kipupotilaat ja heidän läheisensä, ystävänsä ja kaikki, jotka kokevat, että asia koskettaa, voivat osallistua joukkokanteluun. Voit osallistua, vaikka olisit kannellut itse aiemmin tai aiot vielä tehdä oman kantelun.

Joukkokantelun osallistumisohje on lopussa. Kun olemme saaneet sinulta sähköpostia, lähetämme joukkokantelutekstin tiedoksesi.

Tämä on ainoa tehokas tapa, jolla voimme melko nopeasti yrittää vaikuttaa tilanteeseen. Jaathan tietoa joukkokantelusta myös eteenpäin.

Lisätietoja saat sähköpostilla osoitteesta: info@kipumatkalla.fi

Ystävällisin terveisin

Sirpa Tahko
psykologi, kipukroonikko